Huvittava ketoosi

Ystäväni yrittää päästä ketoosiin. Kyseessä on hyvin fiksu ihminen, joka osaa kyllä laskea ja ympätä mitä saa syödä ja miten paljon. Ilmeisesti ketoosi ei kuitenkaan oikein lähde käyntiin, koska ketoosin positiivisiksi vaikutuksiksi mainostetut energisyys ja mielitekojen väheneminen ovat jääneet saavuttamatta. Painon tippuminen voi olla mahdollista, mutta kun kaveri on jo valmiiksi luuviulu, ei se tietenkään ulospäin näy. Huvittavaa sitä on kuitenkin seurata, kun äijää kiukuttaa ja kaikki makea munkeista vohveleihin houkuttaa niin mahdottomasti. Olisikohan tuo jo kuukauden päivät kituuttanut ja laskenut proteiineja ja minimoinut hiilareita.

Itse en ole kärsinyt makean himosta ja mieliteoista sen koommin, kun luovuin lihasta. Saan syödä ihan mitä haluan: monipuolista, kunnollista ruokaa, kunhan se on lihatonta. Makeita herkkuja en syö yksinkertaisesti siitä syystä, ettei niitä enää tee mieli, mutta jos tekisi mieli, niitäkin voisin syödä. Painonpudotuksen vuoksi on kuitenkin hyvä pitää sokerin määrä vähäisenä, joten ihan hyvä, ettei mikään houkuta. Ystävääni ärsyttää, kun hehkun hyvää oloa. Toivottavasti hän saa omasta kokeilustaan sitten lopulta yhtä paljon iloa kuin minä olen saanut tästä omastani. Sitä on kuitenkin pakko ihailla, ettei hän ole antanut periksi. Ei ole aikonutkaan antaa! Tuollaista määrätietoisuutta on pakko arvostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.